Muistan lukeneeni tutkimukseen pohjaavan artikkelin jokin aika sitten, jossa kerrottiin ihmisen aivojen toimivan kokolailla normaalisti 65-ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen aivotoiminnot alkavat ilmeisesti muuttua siten, että aivojen toiminnassa voidaan havaita jonkinlaista ikääntymisen mukanaan tuomaa heikentymistä. Jos näin on, voi ihminen tehdä työhistoriansa keskimäärin ilman suurtakaan huolta aivojen vanhentumisen aiheuttamista ongelmista.

Työterveyden professori Clas-Håkan Nygård kommentoi ym. Saksassa tehtyä tutkimusta todeten, että ”on siis virhepäätelmä, että ihminen muuttuu ikääntymisen vuoksi rasitteeksi”. Tutkimuksen mukaan tuottavuus on huipussaan viisikymppisillä, ja 60-vuotiaatkin tuottavat nelikymppisten tasoon.

Ole itse viisikymppisenä kokenut, että kokemus on koko ajan parantanut kyvykkyyttäni, sillä työtehtäviin liittyvistä asioista kiteytyy oleellinen esiin paremmin, kuin nuorempana. Maallikkotasoinen ihmistuntemus kasvaa iän myötä eikä itselläkään ole nuoruuden esittämisen tarvetta ainakaan samalla tavalla. Nämä tekijät parantavat ihmisen henkistä kyvykkyyttä ja joustoa. Ne ovat juuri sellaisia ominaisuuksia, joita tarvitaan vastuukantoon liittyvissä tehtävissä. Ei ole vaikea uskoa em. tutkimustuloksia, sillä ihmisen suorituskyky ns. henkisissä tehtävissä vaatii pitkän ajan kehittyäkseen täyteen kukkaansa eli itsensä ja oman paikkansa hakeminen kestää yllättävän kauan ihmispolon elinkaaressa. Yleistäisin niin, että noin nelikymppinen alkaa omata riittävät eväät esimerkiksi vaativaan esimiestyöhön. 30-35 –vuotiaista usein näkyy epävarmuuden peittely mm. yli-itsevarmuutena ja tarpeettomana päällepäsmäröintinä.

Työllä lienee aina tarkoitus eli palkkatyön tulosta ei tehdä itselle, vaan jollekulle toiselle. Olipa työ mikä tahansa, ei työtä tehdä tekemisen ilosta, vaan työllä yritetään saada jotakin aikaan. Opettaja yrittää saada oppilaan oppimaan, lääkäri potilaan terveeksi, johtaja alaisensa tekemään hyviä suorituksia ja kirvesmies hyvän kodin taloa rakentavalle perheelle. Se, että työtä tehdäänkin jonkun toisen eteen, vaatii käsitykseni mukaan kypsyyttä. Nuori ajattelee helposti olevansa tekemisensä osaaja ja asiantuntija ja sillä valtuutuksella nuori helposti korottaa itsensä ”asiakkaan” yläpuolelle. Tarkoitustaan palveleva ja onnistunut suoritus vaatii aina toisten mielipiteiden huomioimista ja kunnioittamista. Ja monessa yksittäisessä tilanteessa kannattaa joustaa (=antaa periksi), jotta kokonaisuus etenee tarkoituksen mukaisella tavalla. Tällaiseen vanhemmat työntekijät pystyvät keskimäärin nuorempiaan paremmin. Poikkeukset toki vahvistavat sääntöjä.

Nuorten oman auktoriteetin hakeminen jäykistää tekemistä eikä kokonaiskuvaa välttämättä nähdä. Kuten sanottua, on nuorilla taipumusta vanhempia useammin sortua näytönantoon, jolloin uhkana on syyllistyä turhaan ylpeyteen.

Mutta on kokeneemmilla työntekijöilläkin haittapuolensa, enkä tarkoita nyt fyysisen kyvykkyyden heikkenemistä. Senioreilla esiintyy mielestäni silloin tällöin mielipiteiden luutumista. Ollaan siis nähty elämää mukamas niin paljon, että asiat tiedetään. Arvomaailma on muotoutunut aikoina, jotka ovat kaukana nykymeiningistä. Tämän johdosta senioreilla saattaa esiintyä haluttomuutta mielipiteiden muuttamiseen eli seniorit saattavat sortua vanhoihin kaavoihinsa. Ja elämän kolhut kyynistävät useita, vaan ei toki kaikkia.  Johtuneeko em. asioista, että muutoskyky on senioreilla selvästi nuorempiaan huonompi, vaikka kokeneella luulisi olevan varaa joustaa. On aika tuskaisaa yrittää keskustella ihmisen kanssa, joka ei keskustele, vaan jumittaa omiin, menneisyydestä kumpuaviin näkemyksiinsä. Lisäksi monella seniorilla on motivaatio-ongelmia, ei enää jakseta innostua vanhasta eikä uuden opetteluun haluta enää ryhtyä. Tämä on ymmärrettävää, mutta silti harmillista.

Iän myötä hankitaan kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa, jota ei opi kuin tekemällä. Tällä tarkoitetaan niitä kovin monia pienempiä ja isompia asioita, joita kohtaa työssä joka tapauksessa. Uskon näin maallikkona, että moni seniori omaa erinomaisen henkisen suoriutumiskyvyn, mikäli motivaatiopuoli ja tietysti fyysinen terveys antavat myöden.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail