Julkisuudessa ja sen liepeillä esitetään yhtä ja toista totena. Aina silloin tällöin koen pakottavaa tarvetta kommentoida joitakin ohilaukauksia, joista alla muutama.

 

  1. Henkilöstövuokrausyhtiön toimitusjohtaja lausui pääsiäisen tienoilla, että ”ihmisille pitää olla hyvä ja asioille kova”. Ensilukemalta lause vaikuttaa oikein hyvältä. Mutta kun asiaa ajattelee hieman tarkemmin, päätyy kysymään, että mitenkäs asioille ollaan kova? Asia on käsitteellinen juttu ja sen tarkoitus on ilmaista ymmärrettävästi kyseessä oleva aihetta, ajatusta tai tarkoitusta. Sanoja yrittää siis kiertää sen tosi asian, että oikeasti ihmisille täytyy olla usein peräänantamaton, sinnikäs ja joskus myös kova. Hyvyyteen kuuluu myös kurinpito – tosin mahdollisimman vähän annosteltuna
  2. Erään kunnan johtoryhmä sai kuulla strategiatyönsä olevan hyvin ympäripyöreää ja että sellainen ei toiminnan ohje voi olla. Tähän eräs johtoryhmän jäsen kommentoi, että ”strategia on tarkoituksella kirjoitettu ympäripyöreään muotoon”. Jepjep! Strategia kuvaa keinoja, joilla organisaatio aikoo menestyä. Jos strategia on kirjattu muotoon, joka sopii lähes jokaiseen kuntaorganisaatioon, ei sellainen kuvaa ko. kunnan toimintaa mitenkään. Ympäripyöreä strategia johtaa automaattisesti tilanteeseen, jossa eri hallintoyksiköt alkavat itse tulkita tekemisiään – pakkohan se on, kun ei strategiasta muuten saa mitään irti. Ja siinä lähti koko strategian tarkoitus maata kiertävälle eli jokainen yksikkö alkaa toimia niin kuin parhaaksi katsoo – eikös jokisen yksikön kuitenkin kuuluisi toteuttaa yhteistä juttua?
  3. Suomalaisen pikkukaupungin kolumnistin mitta täyttyi, kun hänen kotikaupunkiaan mollattiin mediassa. Näin siitäkin huolimatta, että kolumnistin mukaan kaupunki on ”yksi kauneimpia suomalaisia kaupunkeja ja että elämä täällä on mutkatonta ja laadukasta”. Lisäksi kaupungissa on kuulemma ”huippupalvelut vauvasta vaariin”. Jos näin tosiaan on, kuinka ihmeessä median edustajat ovat niin törppöjä, etteivät tätä tajua? Onko Turun Aurajoen seutua sanottu rumaksi? Onko pääkaupunkiseudun palvelutarjontaa moitittu huonoksi? Onko elämää kasvukeskuksissa sanottu laaduttomaksi? Ei tietenkään, koska siihen ei ole perusteita. Voisiko kyseisen pikkukaupungin kehnohkossa maineessa sittenkin olla perää, vaikka julkikuva liioitellun negatiivinen onkin? Jos näin on, kannattaa juurisyihin puuttua ja hyväksyä asiat oikeassa mitassaan eikä polkea jalkaa tosiasioita vastaan. Kyseinen pikkukaupunki on käsitykseni mukaan selvästi mainettaan parempi, mutta ei totta vieköön niin hyvä, kuin kolumnisti antaa ymmärtää.

 

  1. Kauppalehden pääkirjoituksessa kirjoitettiin 29.3. maakuntamallista. Esimerkkinä kerrottiin poliitikkojen ongelmallisuudesta istua sekä kunnanvaltuustossa että eduskunnassa, kun kansanedustaja Wille Rydman äänesti Helsingin kaupunginvaltuustossa maakuntauudistusta vastaan, mutta ei ollut varma, tekeekö niin myös eduskunnassa. Rydman sanoi, että ”tässä täytyy ymmärtää, että eri luottamustehtävissä on hieman erityyppinen toimintalogiikka”. Itse en vain tätä ymmärrä. Maakuntamallia toteutetaan kuntien yhteenliittymissä, joten millä ihmeen logiikalla ihminen voi kannattaa asiaa valtakunnan tasolla, mutta vastustaa kuntatasolla. On näiden poliitikkojen vastuunkanto onnetonta.
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail