Negatiiviset sensaatiot kiinnostavat ihmisiä, tämän voi havaita esimerkiksi seuraamalla iltapäivälehtien lööppejä. Huomiota hakevat ja liioittelevat otsikot ovat kuitenkin pitkän päälle ärsyttäviä. Elämä on jostain kulmasta arvioituna asennekysymys, sillä maailma etenee tavallaan ja yksilön on reagoitava tähän. On varmaankin helpompaa elää yrittäen katsoa asioiden positiivisia puolia. Negatiiviset ihmiset ovat sensaatio-otsikoiden tavoin pitkän päälle rasittavia.
Tunnen ihmisiä, jotka eivät oman kertomansa mukaan jaksa negatiivisuutta. Olen ymmärtänyt, että jotkut vallankäyttäjät pitävät negatiivisuutta merkkinä heikkoudesta, sillä tosisuorittaja ei jää murehtimaan vastoinkäymisiä, vaan jatkaa eteenpäin tavoite mielessään. Tämä on varmaankin osaksi totta, mutta kyse lienee kuitenkin turhautumien siedosta enemmän kuin varsinaisesta positiivisuudesta.
Tulen ajoittain lukeneeksi menestyneiden johtajien kirjoituksia johtamisesta. Moni heistä on nähnyt, että suomalaiseen johtamiseen tulisi kuulua nykyistä enemmän palautetta, sekä negatiivista että positiivista. Jaan käsityksen täydellisesti. Itse asiassa ihmiset haluavat johtamista kehitettäessä hyvin usein lisätä kaksisuuntaisen palautteen määrää. Mikä on mielestänne huonointa mahdollista palautetta? Mielestäni valheellinen palaute tai palaute, johon ei voi täysin luottaa. Lääke tähän on se, että kertoo rehellisiä näkemyksiään palautteen saajalle luottamuksen rakentamiseksi. Tällainen menettely sisältää ilman muuta myös negatiivista palautetta.
Ajatelkaa rehellisen, negatiivisen palautteen merkitystä kaverisuhteessa silloin, kun jokin asia on painanut mieltä pitkään. Tai parisuhteessa, jos toinen osapuoli on kokenut pitkän ajan tulleensa kohdelluksi itsestäänselvyytenä. Mitä sanotte huonojen uutisten merkityksestä potilastyössä vakavan sairauden ilmettyä tutkimusten aikana? Onko yritystoiminnassa tärkeää havaita menestymättömyyden syyt vai katsotaanko vain positiivisia asioita?
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku Paasikiven mukaan ja niin se taitaa olla. Maailma elää ja kehittyy joka päivä. Ihminen kohtaa vastoinkäymisiä ja elämän huonoja puolia kaiken aikaa. Negatiivisuuksia havainnoiva ihminen hakee usein positiivisten asioiden porsaanreikiä ja heikkoja kohtia. Lapsenomainen uskominen ja luottaminen eivät yleensä johda pelkkään hyvään, vaan mukaan tarvitaan viisautta. Ja sitä viisautta on, että huonot uutiset uskalletaan kohdata. Myönnän vielä kertaalleen, ettei pelkkä negatiivisuuden viljely ole viisautta, mutta kuka jaksaa ainaista positiivisuuttakaan. Virhekäytännöt eivät kuitenkaan korjaannu itsestään, vaan tapojen muutoksen kautta. Kuka muuttaa käytöstään tajuamatta nykyisen käytöksensä heikkoudet?
Jotta ihminen tuottaa sitä mitä pitääkin ja lisäksi kehittyy, tarvitaan positiivisen palautteen lisäksi negatiivista palautetta. Jenkit tapaavat sanoa asiat suoraan, kun taas Suomessa mietitään, mitä voi sanoa ja mitä ei. En kannusta ketään sanomaan harkitsemattomia asioita, mutta huono tulos ja huono käytös on voitava nostaa esille ihan siinä missä onnistuminenkin. Tätä kautta mahdollistuvat korjaavat toimet ja uskottavuus muiden ihmisten silmissä. Negatiivinen palaute ja negatiivisuus ovat eri asioita. Päästäksemme positiivisiin asioihin tarvitsemme ajoittaisia huonoja uutisia. Muistakaa tämä, kun seuraavan kerran tuomitsette negatiivisen palautteen antajan hankalaksi tyypiksi.





