Lauma tarvitsee johtajansa, sillä ilman sitä lauma ajelehtii eikä saa itsestään parasta irti. On hyvinkin mahdollista, että lauma hajoaa tai tuhoutuu huonon johtamisen seurauksena. Tämän vuoksi johtamisen rooli on keskeinen. Johtaminen ei siis ole itseisarvo, vaan väline lauman parempaan suoriutumiseen.
Lauman tarkoitus on tuoda turvaa ja parantaa ruoansaantimahdollisuuksia. Yrityselämässä tämä tarkoittaa yrityksen menestymistä niin, että yritys tuottaa voittoa ja kunnolliset ansiot työntekijöille. Lisäksi monelle työntekijälle on tärkeää kehittyä ja edetä urallaan. Jotta tällainen mahdollistuu käytännössä, tarvitaan asiakkaille tuotettava hyöty, sen asianmukainen tuottaminen ja omistajan rahat. Tällaista kokonaisuutta palkataan yritykseen hoitamaan toimitusjohtaja.
KL julkaisi 13.4. artikkelin KTM Maarika Mauryn väitöskirjatutkimuksesta, jossa suomalaisesta ”yritysjohdosta vain 13 prosenttia pystyy ilmaisemaan yhtiön strategian niin kuin se on yhtiössä virallisesti määritelty”. Tutkimuksessa oli mukana 150 erikokoista organisaatiota eri toimialoilta ja vastaajina lähes 10.000 henkeä varastotyöntekijästä pörssiyhtiön toimitusjohtajaan. Tutkimustiedon mukaan strategiansa hyvin hallitsevat yritykset menestyvät parhaiten. Suomalaisten yritysten johto suoriutuu väitöksen valossa huonosti strategiatyöstä.
Asia ei ole aivan mitätön, sillä korkeimman johdon tehtävä on muodostaa organisaatiolleen suunta ja menestyskeinot suuntaan kulkemisen avuksi. Nyt tämä työ onnahtaa pahemman kerran. Johtajat, jotka kokemukseni mukaan ovat pirun fiksuja, kokeneita, toimialansa hyvin tuntevia ja myös vastuullisia, eivät vain osaa johtaa strategiaa käytäntöön. Satoja tuhansia ansaitsevat ja ihmisinä briljantit johtajat eivät kykene siihen päärooliin, johon heidät on palkattu. Tämän seurauksena keskijohto ja lähiesimiehet jäävät kiireessä arkityönjohtajiksi, jotka yrittävät ratkoa käytännön tekemiseen liittyviä ongelmia resurssiensa puitteissa.
Monella toimialalla markkinat muuttuvat ja kilpailu vaikuttaa kiristyvän. Nyt jos koskaan tarvitaan muutoskykyä ja vieläpä nopeasti, sillä markkinoiden kehittyminen on epäselvää. Pitäisi siis pystyä muuttumaan esimerkiksi vuoden tai kahden aikana selvästi. Uskotteko todella, että muutos on mahdollista ilman selkeitä keinoja ja intensiivistä ihmisten johtamista? Ei varmasti onnistu kuin hullun tuurilla.
Keskimääräisen suomalaisyrityksen korkeimman johdon rooli on mielestäni epäselvä. Jos pitäisi muuttua, tarvitaan suuntaa ja keinoja. Jos pitäisi saada tehokkuutta, pitäisi tietää täsmälleen menettelytavat, jotta resursseja ei hukata hölmöilyyn. Molemmissa tapauksissa lauma tarvitsee suunnan ja keinot ja ellei johto kykene niitä järjestämään, on johdon rooli vähintään epäselvä ainakin minulle. Johto on silloin ainakin osittain kykenemätön keskeisimpään tehtäväänsä. Kuinka voimme odottaa nousua ja menestystä maahamme, jos yrityslaumamme toistavat samaa vanhaa?
Pörssiyhtiöiden kassat ovat pullollaan rahaa, sillä tulokset ovat parantuneet eikä investointeja tehdä. Tällainen taitaa vastaansanomattomasti kertoa, että näköalaa uudelle bisnekselle ei ole. Olen ollut viimeisen vuoden aikana sangen aktiivinen ja jutellut parinsadan pk-toimitusjohtajan kanssa. He kokevat keskimäärin, että johtamisasioita on kehitetty ja että ne ovat kunnossa. Ei taida kuitenkaan olla. Kuinka näitä ihmisiä saisi tajuamaan johtamisen sisällön ja kehittymään sitä myötä?
