Strategista johtamista ei mielestäni oteta tosissaan, vaan keskimäärin tyydytään toimimaan tyypillisellä toimialamallilla. Olemme tosiasiassa kovin monella alalla tilanteessa, jossa kilpailijat ja erityisesti heidän tarjontansa muistuttavat toisiaan. Se, että toimialan sisällä yrityksiä houkuteltaisiin strategiatyöhön nopealla aikataululla, ei tunnu minusta kovin realistiselta. Kun kerran strategista kilpailuetua ei ole eikä sitä olla oikeasti kiinnostuneita löytämään, jää jäljelle operatiivisen toiminnan kyvykkyys. Siinä on kyse yksilöiden kyvykkyydestä, joukkueena toimimisen taidoista ja tehokkuudesta. Nämä ovat ne asiat, joilla yritys voi yrittää menestyä.
Jos yritämme lisätä operatiivista kyvykkyyttä, tarkoitamme ilmeisesti ihmisten toimintaa, koneiden hyötykäyttöä ja sitä kautta työn tekemisen sujuvuutta. Lisäksi yksi tärkeä tekijä on kustannustehokkuus. Tämän kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä kustannustehokkuudella melskaaminen johtaa helposti korostuneeseen kulujen karsintaan, jota voidaan jatkaa aina vain ja tämä johtaa näivettymiseen.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta koneiden hyödyntäminen ja prosessien virtaviivaistaminen tarvitsevat ihmisen osaamista eikä koneinvestoinnit tai prosessien kehittäminen ole mikään uusi asia. Työn sujuvuus on sinänsä erittäin tärkeä asia operatiivisessa kyvykkyydessä, mutta koneet ovat hyödyllisiä vasta, kun ihminen osaa käyttää koneita oikein. Ihminen on se heikko kohta. Prosesseja voidaan piirtää sujuviksi ja osin automatisoiduiksikin, mutta käytäntöön tarvitaan aina ihminen. Operatiivinen toiminta ei voi olla kyvykästä ilman valistunutta ihmisten toimintaa.
Yksilön kyvykkyyksiin työssä luen mm. seuraavaa:
- ymmärtää yrityksensä ja oman työnsä tarkoituksen
- osaa oman työnsä (tiedot ja taidot)ja on myös valmis työssään kehittymään
- yksilöllä on mielekkäät resurssit työnsä tekemiseen ja hänen suoriutumista tuetaan
- suhtautuu pääsääntöisesti positiivisesti työhönsä ja kykenee hyvää työsuoritukseen
- omaa kohtuulliset sosiaaliset taidot
- kohtuullinen muutoskyky
Joukkueena toimimisen taitoihin kuuluu mielestäni mm. seuraavaa:
- jokainen tietää joukkueen tarkoituksen ja sen, mihin joukkue pyrkii
- jokainen tietää oman roolinsa ja sen, miten roolissa on toimittava joukkueen menestymiseksi
- joukkue pystyy keskustelemaan heikkouksistaan ja kehittämään niitä
- joukkue osaa antaa rakentavaa kritiikkiä kenelle tahansa yksilölle ja tämä hyödynnetään kehitystyössä
- joukkue kantaa huolta yhteishengestään ja osin myös yksilöistään
- joukkue ymmärtää ympärillä olevan maailman muuttuvan ja suhteuttaa toimintaansa muutostarpeiden pohjalta
Työn tehokkuuteen listaisin ainakin seuraavia asioita:
- työn ja sen vaiheiden asianmukainen suunnittelu ja resursointi
- tehokasta tekemistä tukevien koneiden ja laitteiden käyttö
- yksilöiden tarpeellinen kouluttaminen
Ihmisten saaminen toimimaan kyvykkäästi ja tehokkaasti edellyttää johtamista. Ihmisten yksioikoinen patistaminen ja rahapalkkioilla houkuttelu on vain osatehokkuuden hakemista. Jokainen voi lukea em. listasta, kuinka merkittävä osa operatiivisesta tehokkuudesta on ihmisen toiminnan ja sen ohjaamisen tulosta.
Suomalaisten yritysjohtajien ja erityisesti yritysten hallitusten tulisi miettiä toimintansa logiikkaa ja jäsentää tuloksekkaan toiminnan elementit. Tätä kautta ymmärrys ihmisten ja heidän johtamisen merkityksestä saisi ansaitsemansa huomion ja yrityksen toimisivat toimintalogiikkansa mukaan järkevästi. Katse on käännettävä ihmisiin tehokkuuden ja kilpailukyvyn nimissä.
